Siskoni joululahjapaketista löytyi Helen Fieldingin uusin Bridget Jones, Mad about The Boy. Siskollani tämä kirja jo entuudestaan oli, joten teimme vaihtokaupan. Mietin vain, miksei Bridget Joneseja ole yhtä monta kuin vaikka Neiti Etsiviä, joita en ole lukenut ja joita kirjastossa tuntui yläaste aikaan olevan hyllytolkulla...
" 'Näytät niin... sporttiselta!' puuskautin. Onneksi juuri silloin pöytään tuotiin teetä ja aivan valtava kolmikerroksinen tarjotin. Ambergris otti pikkuruisen savulohileivän, jota hän sitten siirteli lautasellaan koko loppuajan, jonka kuluessa minä nautin koko alimman voileipäkerroksen, kolme skonssia hillon ja paksun kerman kera, valikoiman minitorttuja ja -piiraita sekä molemmat teetarjoiluun kuuluvat ilmaiset samppanjalasilliset."
Ylläolevassa kohtauksessa Bridget on tapaamisessa näyttelijän kanssa, joka on mahdollisesti tulossa näyttelemään Bridgetin käsikirjoittamaan elokuvaan. Ja kyllä, minä pidin tuosta kohtauksesta. Bridget vain voi olla oma itsensä, syödä niinkuin söisi yksinkin, vaikka vastapäätä istuu sporttinen näyttelijä, joka ei ruokaan edes koske. Mahtavaa, noinhan sen kuuluukin mennä! Jos tahdon syödä, syön. Jos se jotakuta muuta haittaa, se on hänen ongelmansa.
Mutta takaisin kirjaan, se oli yhtä loistava Bridget Jones, kuin edellisetkin! Nämä jos mitkä kirjat saavat elämän tuntumaan taas hitusen paremmalta. :) Ei voi muutakuin suositella jokaiselle naiselle, joka kirjoja lukee. Sopivaa hömppää, vaikkei niin hömpästä tykkäisikään.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti